Ilmapuntaria on kehitetty keväästä 2019 alkaen Pirkanmaan Lasten ja perheiden sosiaalipalvelut –työryhmässä toimintatutkimuksellisesti ja monialaisesti (mm. kuntien edustus, oppilaitokset, TAYS, sosiaalityön professori Tarja Pösö, Kela). Kehittämisessä oli mukana neljän kunnan pilottitiimit.

Huhtikuussa 2021 mukana oli Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa yhteensä 19 kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta, yhteensä 23 tiimiä. Maaliskuun 2021 mittauksessa tavoitettiin yli 200 asiantuntijaa.

Taustalla lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityön toimintaedellytyksiin liittyvät ilmiöt:

• Mielekkyys

• Vaativuus (positiivisella tavalla)

• Liiallinen työmäärä

• Työtä kuormittavat eettiset ristiriidat

• Vaihtuvuus

Ilmapuntarissa on 28 väittämää, jotka arvioidaan asteikolla 0-10 (väittämä ei vastaa kokemustani viimeisen kuukauden ajalta – väittämä vastaa kokemustani viimeisen kuukauden ajalta).

Väittämät raportoidaan keskiarvojen ja nuolien avulla. Nuolen väri ja suunta määräytyvät tiimin vastausten keskiarvon perusteella.

• Vihreä nuoli ylöspäin = Tilanne on hyvä tai erinomainen.

• Keltainen nuoli sivulle = Tilanne on tyydyttävä ja edellyttää ongelmien ennaltaehkäisyä.

• Punainen nuoli alaspäin = Tilanne on ongelmallinen ja edellyttää korjaavia toimia.

Jos tiimin vastaukseksi tulee keltainen tai punainen, raportin yhteyteen liitetään valmiita kysymyksiä asioiden puheeksiottamiseksi ja kehittämisehdotuksia, joihin tiimin ja esihenkilöiden on halutessaan mahdollista tukeutua. Ehdotukset on laadittu kehittäjätiimien ja ohjausryhmän ajatusten pohjalta.

Ilmapuntari on kaikkia osallistava prosessi, jolla on mahdollista muodostaa yhteinen ymmärrys tiimin hyvinvoinnista, toimintakyvystä ja tavoitteista:

1. Tiimien asiantuntijat vastaavat kyselyyn (viikko aikaa, mieluiten tiimipalaverin yhteydessä)

2. Esihenkilö käsittelee vastaukset, erityisesti punaisella nousevat väittämät

3. Tiimin ”hälyttävät” teemat käsitellään mahdollisimman pian tiimin kanssa läpi, esihenkilö kysyy kysymykset ja tiimi tuottaa vastaukset

4. Tiimi tuottaa hyvinvoinnin osalta tavoitteita, joiden toteutumista seurataan arjessa

5. Seuraavalla mittauksella saadaan uudet keskiarvot tiimin vastauksille – pystytään seuraamaan työhyvinvoinnin kehittymistä