Pikassos-alueen eli Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan alueiden ylimaakunnallinen vammaispalveluiden ja vammaissosiaalityön käytäntö- ja kehittämisfoorumi kokoontui tänään ensimmäistä kertaa. Linjoille saapui lähes 30 vammaisten henkilöiden kanssa ja heidän palveluissaan työskentelevää ammattilaista ja toimijaa.
Dosentti, YTT ja yliopistolehtori Merja Tarvainen sekä väitöskirjatutkija YTM Oona Lipponen Rakenteellisen vammaissosiaalityön tietoperusta ja -käytännöt hyvinvointialueilla -tutkimushankkeesta saapuivat foorumille alustamaan sekä keskusteluttamaan rakenteellisen vammaissosiaalityön näkökulmista.
Merja ja Oona avasivat ajatuksiaan siitä, mitä rakenteellinen sosiaalityö on ja mitä ajankohtaista rakenteellisen vammaissosiaalityön kentällä tällä hetkellä tapahtuu. Rakenteellinen vammaissosiaalityö on rakenteellista sosiaalityötä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota vammaisuuteen liittyviin kysymyksiin kuten vammaisuuteen linkittyvään tietotyöhön, osallisuusnäkökulmiin, vammaissopimuksen toteutumiseen sekä vammaisten ihmisten yhteiskunnallisen aseman vahvistamiseen eri tasoilla.
Merja ja Oona johdattelivat pohdintaan siitä, miksi vammaisuus on rakenteellinen kysymys. Aiheeseen liittyy oikeuksien toteutuminen, osallisuus ja toimijuus, asenteet ja ilmapiiri sekä rakenteet – nämä kaikki linkittyvät toisiinsa, rakentaen (tai purkaen) toinen toisiaan. Rakenteellinen vammaissosiaalityö ja vammaisuus rakenteellisen kysymyksenä sekä mahdollisuudet tehdä rakenteellista sosiaalityötä herättivät keskustelua mm. tiedontuotannon ja tiedon hyödyntämisen näkökulmista – mitä tiedolla tehdään, miten sitä kootaan niin, että tieto voi muuttua viisaudeksi? Tiedon lisäksi tarvitaan yhteistä ajattelua ja tiedon muodostamista, liittoutumista yhteen yhteisen tiedon luomiseksi. Keskustelussa pohdittu myös ylipäätään vammaisten ihmisten ja vammaisten ihmisten palveluiden jääminen varjoon. Onko vammaissosiaalityössä vielä muitakin heikommat perusedellytykset rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle?
Foorumilla pohdittiin rakenteellisessa sosiaalityössä käytettäviä keinoja ja työmenetelmiä sekä vammaisten ihmisten roolia rakenteellisessa työssä. Vammaisten henkilöiden mukanaoloa pidettiin ensiarvoisen tärkeänä. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että käytäntöjen vahvistamiselle on tarvetta, samoin aihetta käsittelevälle tutkimukselle.
Väitöskirjatutkija VTM Sanni Lindroos puhui harkintavallasta ja hallinnollisista kriiseistä. Sannin tutkimuksen mukaan hyvinvointialueuudistus on saanut aikaan kriisin kaltaisen tilan sosiaalityön arjessa ja rakenteissa. Sanni puhui harkintavallan ja toimintamahdollisuuksien kaventumisesta hyvinvointialueuudistuksen myötä. Tästä esimerkkinä on toimintatapa, jossa yksittäisten (sosiaali-)työntekijöiden harkintavaltaa on viety erilaisille asiakasohjausryhmille. Huomioitavaa kuitenkin on, että virkavastuu säilyy yksittäisellä työntekijällä siitä huolimatta, että päätöksen taustalla on erillisen ryhmän kannanotto. Esihenkilöt myös valvovat aiempaa tarkemmin päätöksentekoa. Toisaalta nämä harkintavaltaa kaventavat toimintatavat samalla myös korostavat yksittäisen työntekijän harintavaltaa, kun eteen tulee tilanteita ja ohjeistuksia, jotka eivät toimi asiakkaan tilanteessa tai eivät kestä eettistä tarkastelua. Vammaispalveluiden arjessa on huomioitava monia kehyksiä, asioita ei voi tarkastella vain yhdestä näkökulmasta.
Foorumin lopulla pohdittiin, millaisiin rakenteellisiin teemoihin, ilmiöihin, kokonaisuuksiin mielestäsi tulisi tarttua erityisesti vammaispalveluiden ja vammaisten ihmisten näkökulmasta. Osallistujat tunnistivat lukemattomia asioita, joista on hyvä jatkaa työstämistä.
Foorumille äänestettiin jatkoa eli nähdään syksyllä! Jos haluat mukaan, ilmoitathan itsestäsi tämän linkin kautta: https://link.webropol.com/s/vapafoorumi