Muutokseen pyrkivä sosiaalityö -seminaarisarjassa tänään aiheena YKSINÄISYYS. Pohdimme iltapäivässä, onko yksinäisyys oma valinta vai yhteiskunnan rakenteiden vaikutus. Alustajiksi tilaisuuteen saapuivat Tiina Virnes, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI ry:stä sekä Marja Hekkala, väitöskirjatutkija Tampereen yliopistosta.

Katso tallenne tilaisuudesta: Tulee tähän ma 29.4.2024!

Tiina Virnes YSTI ry:stä kuvasi erilaisia yksinäisyyteen liittyviä elämäntarinoita. Yksinäisyyden kokemukseen voi liittyä tunne yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä ja katkeruutta. Ikä ja toimintakyvyn heikentyminen voivat tuoda yksinäisyyttä tullessaan monenlaisen elämän eläneelle ihmiselle.  Tiina nosti työelämästä ulkopuolelle jääneiden aseman yhteiskunnassa ja heidän kokemansa yksinäisyyden. Osattomuuden kokemus toistuu työelämän ulkopuolella olevien kokemuksissa. Taloudellinen niukkuus voi ajaa eristäytymiseen. Yksinäisyys saattaa olla seurausta siitä, että haluaa irtautua esimerkiksi päihteitä yhdessä käyttävästä porukasta. Myös maahanmuuttajien keskuudessa koetaan paljon yksinäisyyttä, Tiina kertoo. Pitkäänkin Suomessa asuneet, muualta muuttaneet äidit ovat tuoneet ilmi yksinäisyyttään, ulkopuolisuuden tunnetta ja elämänpiirin kapeutta. Yksinäisille ihmisille iloa arkeen tuovat Tiinan kuulemien kokemusten mukaan mahdollisuus osallistua avoimeen toimintaan, televisio ja elokuvat, luottohenkilön olemassaolo sekä mahdollisuus vapaaehtoistyöhön ja osallistua yhteisön toimintaan.

Sosiaalityön tutkija Marja Hekkala lähestyi aihetta elämänkulkuteorian valossa. Elämänkulkuteorian ajatuksena on, että se, mitä elämässä tapahtuu, vaikuttaa myöhemmin elämässä. Elämässä voi olla monenlaisia siirtymiä, tilanteita ja tapahtumia, jotka johtavat ulkopuolisuuden kokemukseen ja yksinäisyyteen. Marja muistutti yksinäisyyden olevan aina subjektiivinen kokemus. Marja pohtii, kenen syy on, jos yksilö ei löydä itselleen sopivaa, mielekästä yhteisöä. Onko jokaisella ihmisellä mahdollisuus kuulua erilaisiin yhteisöihin, vai ajaako yhteiskunta osan meistä kuulumaan vain tiettyyn yhteisöön? Onko ihminen osallinen, jos hän voi kokea osallisuutta vain tietyssä paikassa tai ryhmässä? Marja korosti puheenvuorossaan sosiaalisten suhteiden merkitystä. Sosiaalisilla suhteilla on sekä väline- että itseisarvo.

No, onko yksinäisyys rakenteellinen ongelma? Yhteiskunnassamme on yksin pärjäämisen kulttuuri vallalla, avun pyytämisen kynnys on korkea. Yhteisöllisen asumisen uusi tuleminen on hyvä suunta. Puheenvuoroissa nousi esiin myös rahan ja yksinäisyyden suhde: sekä pitkäaikainen niukkuus että yksinäisyys rajaavat ihmisen toimintamahdollisuuksia. Yksinäisyys liittyy sekä yksilöön, yhteisöihin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Yksinäisyys tulee ottaa vakavasti, se on vakavasti sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointia uhkaava asia.