Tutkija ja sosiaalityöntekijä Maria Tapola-Haapala kertoi Sosiaalihuollon suositukset -osahankkeen etenemisestä. Hankkeessa pohditaan, voisiko sosiaalihuollossa olla näyttöön perustuvia suosituksia, millaisia, mihin perustuvia ja kenen toimesta laadittuja. Esitys herätti pohtimaan sosiaalialan tutkimuksellista tietoa ja sen riittävyyttä, sosiaalihuollon tarvitsemien suositusten tasoa sekä sitä, miten suosituksista lopulta tulee käytäntöjä. Osahankkeessa nähdään, että suositukset voisivat olla tutkitun tiedon hyödyntämisen tukena ammattilaisia vähäisesti kuormittavalla tavalla. Käytännön toiminnassa suositukset yhdistyvät lopulta asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin sekä ammattilaisen ammattitaitoon ja arvioon. Osahanke kokeilee sosiaalihuollon suosituksen laatimista liittyen ihmissuhteiden huomioimiseen päihdeongelmasta toipumisen yhteydessä.
Lisäksi osaamiskeskuspäivillä Kotkassa asiaa tekoälysovelluksista sosiaalialalla. Puhumassa Mika Ruokonen, teollisuusprofessori LUT-kauppakorkeakoulusta.
Tekoäly on laaja käsite ja voi tarkoittaa monenlaista. Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy monia haasteita - ei uskalleta, ei osata, ei voida osoittaa hyötyjä, vastustetaan. Selvää kuitenkin on, että tekoäly tulee muuttamaan työelämää ja -tehtäviä. Lisäksi se tulee muuttamaan organisaatiokulttuureja ja johtamista. Tekoäly vaatii ja tulee vaatimaan myön uusia taitoja; tekoälyn hyödyntämiseen, yhdessä ajatteluun, haetun tiedon arviointiin sekä tekoälyn opettamiseen ja räätälöimiseen liittyvää osaamista.
Tekoälyn on todettu voivan lisätä tekemisen laatua ja voivan nopeuttaa kirjoittamista. Se voidaan nähdä uutena kyvykkyytenä tai resurssina, kenties ikään kuin tiimin jäsenenä.
Tekeekö tekoäly osasta asiantuntijoista tarpeettomia? Asiantuntijatyö on monipuolista tekemistä, josta osan tukena tekoäly voi toimia, osan taas ei. Tekoäly voi poistaa manuaalista työtä rutiininomaisista tehtävistä mutta ihmisläheisiin komplekseihin tilanteisiin siitä ei (vielä) ole. Se voinee vähentää tiedon etsimiseen, kirjoitustyöhön, kielenhuoltoon tai asioiden selvittämiseen menevää työaikaa. Se voi mahdollistaa enemmän aikaa oikeiden kysymysten kysymiseen, tärkeisiin asioihin fokusoimiseen ja laajojen asioiden hahmottamiseen.
Sosiaalialalla tekoäly voi ennakoida, analysoida tietoa, tuoda hyvää lisää olemassa oleviin digisovelluksiin. Tottakai on huomioitava erityisen tarkasti tietoturva-asiat, eettiset kysymykset sekä mahdollisuus virheisiin. Mika ennustaa, että tekoäly voi tuoda helpotusta asiakkaiden tarpeiden kartoittamiseen, asiakastiedon käsittelemiseen kuten kirjaamiseen, asiakasdatan tutkimiseen sekä tiedonhakuun.
Mika arvioi, ettei valtaisin suurta murrosta ole ehkä lähiaikoina sosiaalialalla tulossa tällä kentällä. Digimaailman ulkopuolella tapahtuviin kohtaamisiin ei tekoäly helpolla pääse mukaan. Ei kuitenkaan suljeta silmiämme vaan pysytään mukana kehityksen junassa, takamatkalle ei kannata joutua. Mitä Sinä ajattelet tekoälystä sosiaalialalla? Millaisia mahdollisuuksia, millaisia haasteita?
Työpajatyöskentelyn jälkeen kuultiin vielä terveisiä STM:stä sosiaalineuvos Juha Luomalalta. Osaamiskeskuksiin liittyvän asetuksen muutos on ollut lausuttavana, Juha kertoi lausuntopalautteesta. Huolta on sosiaalihuollon TKI:n kuihtumisesta, toisaalta vahvempi kytky palvelurakenteeseen nähdään positiivisena asiana. Siirtymäajan riittävyys herätti kysymyksiä, samoin rahoitusresurssi ja nk. jalkauttamistehtävä eli se, että osaamiskeskukset vastaisivat nykyistä vahvemmin tutkimushankkeiden tulosten viemisestä käytännön kentille. Pohdittavaa piisaa ja varmuutta tulevaisuuden kuvioihin saadaan syksyn aikana.
Vuoden 2025 päivien järjestämisvuoro osuisi Pikassokselle mutta kutsu jäi ilmaan osaamiskeskusten tilanteen ollessa niin kovin epäselvä.