Vuoden ensimmäinen Kansalliset sosku-kahvit -tilaisuus pidettiin tänään Teamsissa. Tilaisuuksien tarkoituksena on jakaa tietoa, tarjota vertaistukea sekä tukea sosiaalisen kuntoutuksen kehittymistä. Linjoilla oli parhaimmillaan noin 70 kuulijaa eri puolilta maata.
THL:n erityisasiantuntija Pekka Karjalainen esitteli sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin luomisprosessia sekä tausta-ajatuksena olevaa logiikkamallia. Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli rakentuu neljän ydinelementin ympärille: Kuntoutuksellisten tarpeiden selvittäminen, suunnitelmallisuus, tehostettu yksilötyö ja ryhmätoiminta.
Karjalainen kertoi, että huolellisesti tehty asiakassuunnitelma tavoitteineen, systemaattinen työote, riittävän pitkät jaksot, asiakkaan oma motivaatio, vertaistuen merkitys, monialainen yhteistyö, luottamus ja kohtaamisen taidot osoittautuivat ratkaiseviksi mekanismeiksi sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallissa.
Toimintamallin mukainen toiminta voi lyhentää sosiaalihuollon asiakkuuksien kestoa ja on tukenut ihmisten siirtymistä uusille poluille sosiaalihuollon palveluista sekä vahvistanut monialaista yhteistyötä. Sekä asiakkaiden, työntekijöiden ja asiantuntijoiden kokemukset toimintamallin mukaisesta toiminnasta olivat positiivisia. Toimintamallin mukaisen palvelun nähtiin olevan jotain lisää siihen, mitä sosiaalityön ja -ohjauksen tarjoama tuki tavallisesti oli.
Sosiaalinen kuntoutus vaatii vielä paljon pöyhimistä, jatkoselvittämistä tarvitaan vielä monesta eri näkökulmasta. Toimintamallin kehittäminen ja pilotointi olivat kuitenkin hyvä askel kohti tutkittuun tietoon perustuvaa sosiaalihuoltoa. Tutustu toimintamallin kuvaukseen!
Ulla Pale saapui linjoille esittelemään Helsingin kaupungin sosiaalisen kuntoutuksen opasta. Opas on tarkoitettu aikuissosiaalityön ja -ohjauksen työntekijöille tukemaan käytännönläheisesti sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin käyttöönottoa. Opas sisältää mm. esimerkkiasiakasprofiileja, vinkkejä tavoitteen asettamiseen, tietoa mittareista ja menetelmistä, käytännöllistä Apotti-ohjeistusta, tietoa alueen palveluista sekä mallisopimuspohjan. Opas ei yksinään jalkauta toimintamallia, sen lisäksi on case-kokouksia, koulutuskokonaisuuksia, tiedotuskanava sekä menetelmäaamukahveja. Koordinaatioryhmä seuraa toimintamallin käyttöönottoa ja kehittää sitä eteenpäin. Tutustu Helsingin kaupungin oppaaseen!
Merja Jämsinen Keski-Suomen hyvinvointialueelta esitteli tilaisuudessa Sosiaalisen kuntoutuksen käsikirjaa. Käsikirja on luotu osana sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin rakentamisen osana sekä tukemaan toimintamallin käyttöä. Käsikirja sisältää mm. palvelun kohderyhmän kuvauksen, tehostetun tuen käsitteen ja sisältöjen kuvauksen sekä ajatuksia sosiaalisen kuntoutuksen palvelun elementeistä: Arkitaitoja vahvistava toiminta, sosiaalisia taitoja vahvistava toiminta ja yhteisötaitoja vahvistava toiminta. Tutustu Keski-Suomen ha:n käsikirjaan.
Oma Hämeen Sosiaalisen kuntoutuksen oppaasta kuultiin Katja Raikkaan johdolla. Oppaassa on avattu mm. alueen sosiaalisen kuntoutuksen prosessia, sosiaalisen kuntoutuksen toteutusta ja sen elementtejä sekä erilaisia sosiaalisen kuntoutuksen tukimuotoja. Tutustu Oma Hämeen oppaaseen!
Keskusteluosiossa pohdittiin esimerkiksi sitä, millainen suhde sosiaalisella kuntoutuksella on aktiivisesti yhteiskuntamme marginaaliin ajettuihin ihmisiin ja rakenteelliseen sosiaalityöhön. Ketä kuntoutamme ja mihin? Onko tarkoituksemme kuntouttaa pelkästään ns. normaalista poikkeavia ihmisiä kulttuurissamme hyväksyttyyn arkeen vai samalla myös kuntouttaa yhteiskuntaamme ottamaan osakseen erilaisissa todellisuuksissa eläviä ihmisiä?
Toipumisorientaatio sosiaalisen kuntoutuksen ohjaavana viitekehyksenä on Vantaa-Keravalla havaittu hyväksi, se kulkee käsi kädessä vahvan ymmärryksen kanssa siitä, etteivät kaikki kuntoudu takaisin työelämään, eikä se ole tarkoituskaan.
Rakenteellisten esteiden ja epäkohtien esiin tuominen nähdään tärkeäksi ja eteenpäin vieväksi. On tärkeä hahmottaa, että yksilön sosiaalisen kuntoutuksen tarve kytkeytyy monesta erilaisiin yhteiskunnan rakenteiden puutteisiin.
Keskustelussa nousi esiin myös yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävä yhteinen työ sosiaalisen kuntoutuksen saralla. Monialainen ja ylisektoraalinen yhteistyö mahdollistaa uusia näkökulmia sekä tuo lisäarvoa asiakkaille. Yhteinen työ ei rakennu itsestään mutta se kannattaa. Keskustelussa käsiteltiin myös sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakoja sosiaalisessa kuntoutuksessa.
Lisää aiheesta mm. Käytäntotutkimuksia sosiaalityön toimintamalleista -julkaisussa ! Tervetuloa mukaan tuleville sosku-kahveille, niistä tietoa Soccan sivuilta.