Pikassos-alueen Sosiaalisen kuntoutuksen käytäntö- ja kehittäjäfoorumi kokoontui maanantaina 5.2.2024 Teams-linjoille.
Foorumissa kuultiin kolme alustusta. Minka Leino-Holm kertoi implementointiprosessin ensimmäisistä vaiheista kertovasta artikkelista ja soskun kehittämisprosessin kulusta Satakunnassa. Anna Pekkarinen ja Pietu Mauranen kertoivat Pirkanmaan sosku-kehittämistä kuvaavasta "Ammatillisen työkulttuurin merkitys sosiaalisen kuntoutuksen sisällöissä" – artikkelista. Lisäksi Anna esitteli käytäntötutkimusta Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Kelan kuntoutuspalvelujen yhdyspinnoilla -hankkeesta. Katja Raikas kertoi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Sosiaalisen kuntoutuksen oppaasta.
Miten onnistua sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä? Sosiaalisen kuntoutuksen osalta yhteiskunnallinen keskustelu vaatinee vielä kypsymistä, jotta sosiaalisen merkitys tunnistetaan ja tunnustetaan yleisessä keskustelussa. Viime vuodet ovat olleet kehittämisen ja implementoinnin kannalta haastavaa aikaa isoine kriiseine ja uudistuksine – silti osa onnistuu tässä ajassa kehittämään.
Foorumissa kuultiin runsaasti keskustelua sote-uudistuksesta. Hyvinvointialueuudistus on tuonut paljon selvitettävää mutta myös yhtenäisyyttä ja uusia mahdollisuuksia. Vaatimus yhdenmukaisuudesta sekä luo pohjaa että haastaa. Alueellinen ainutkertaisuus ja alueen tarpeiden ja vahvuuksien tunnistaminen vs. Kaikille samaa kaikkialla? Keskusteltu saavutettavuudesta, tosiasiallisesta saavutettavuudesta – saavutettavuus on hyvin erilaista eri paikkakunnilla. Uudistus on tuonut uusia linjauksia ja päätöksiä, jotka ovat vieneet pohjaa aiemmin tehdyltä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseltä. Herää kysymys, millaiset jatkumot turvataan muutosten keskellä? Tulevatko toimivat tavat toimia riittävästi esiin ja huomatuiksi?
Yhden lisähaasteen tuo se, että sosiaalista kuntoutusta määritellään tai ymmärretään hyvin eri tavoin eri paikoissa. Ymmärrys ohjaa palvelutarjontaa - kenen ymmärrys on lopulta ratkaiseva? Kommenteissa nousee esiin huoli ryhmätoiminnan dominoivasta asemasta sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä, herkästi muiden palvelumuotojen kustannuksella. Toisaalta ryhmämuotoinen toiminta saattaa vaatia erityistä huomiota tässä ajassa. Keskustelussa mainittu yhteisön mahdollisuudet tarjota mm. valtaa, jota yhteisön jäsenillä ei muutoin elämässään enää juuri ole. Puheenvuoroissa kuultiin myös yksittäisen ammattilaisen kapeasta vallasta toteuttaa, tarjota tai kehittää sosiaalista kuntoutusta. Yksi esiin tullut kuvaus sosiaalisen kuntoutuksen työotteella tehtävästä sosiaalityöstä oli ”musta mönjä, joka valuu sinne, minne mikään muu ei mene”.
Keskustelussa nousi esiin asiakkaiden näkökulma: sosiaalisen kuntoutuksen merkitys sen kävijöille, tiedottamisen tai sen puutteiden merkityksellisyydestä ja kannustinrahan saamista merkityksistä – raha ei ole pelkästään euroja, vaan sillä on laajempikin merkitys. Tähän liittyvät myös tiedon muodostumisen rakenteet ja ajattelun rakenteet – näitä on olennaista pohtia kaiken toimintamme taustalla. Mitkä äänet saavat tilaa ja kenen ajatuksilla on määrittelyvaltaa?
Sosiaalisen kuntoutuksen työotteella tehtävä sosiaalityö herätti keskustelua. Miten tämä työote sopii kovenevaan asenneilmapiiriin ja sosiaalityön vaikeaan tilanteeseen? Toisin toimiminen saattaa aiheuttaa kollegiaalisen hyvän ulkopuolelle sulkemista ja yksin jäämistä. Johdon tuen merkitys on suuri. Keskustelussa pohdittu työmme lähtökohtia ja perusteluja sekä ammatillisen rohkeuden edellytyksiä. Sosiaalisen kuntoutuksen työotteesta on löydettävissä yhtenäisyyksiä systeemisen työotteen peruspalikoiden kanssa - ”Kun käytetään aikaa, säästetään aikaa.”
Jos sosiaalinen kuntoutus aiheena kiinnostaa ja haluat mukaan tämän foorumin kokoontumisiin, laita viestiä os. minka.leino-holm@pikassos.fi.
Ps. Tervetuloa valtakunnallisille sosku-kahveille! Ensimmäinen kokoontuminen 15.3.2024 klo 8.30-10 Teamsissa. Katso lisää: https://www.socca.fi/tapahtumat/valtakunnalliset_sosku-kahvit.368.html