Aisapa-hankkeen analyysivaihe alkaa tuottaa uusia tutkimuksia ja tutkimusartikkeleita. Seuraavassa lyhyet esittelyt seitsemästä teemasta. Niitä yhdistää ainakin väljästi se, miten sote-uudistus ulottuu strategisesta tai niin sanotusta suunnittelupuheesta ja johtamiskulttuurista asiakkaan ja heidän kanssaan työskentelevien kokemusmaailmaan. Ja se, miten uudistus näkyy tai ei näy työkulttuurien muuttamisessa.
Heidi Kantsila-Korhosen AISAPA-tutkimushankkeen aineistoihin pohjautuva pro gradu -tutkielma Aikuissosiaalityön saavutettavuus hyvinvointialuesiirtymässä: Sosiaalijohdon näkökulma on julkaistu avoimesti verkossa. Heidi tarttuu monella tapaa tärkeään teemaan, joka myös puhuttaa. Miten käy sosiaalityön äänelle silloin, kun rakennetaan niitä kuuluisia ”isompia hartioita”? Miten saavutettavuutta johdetaan ja osataanko siinä huomioida aikuissosiaalityön ominaispiirteet? Heidi työstää jo uutta graduun nojaavaa tutkimusartikkelia, jossa hän tarkastelee sosiaalijohtajien ammatillista vuorovaikutusta. Kiinnostuksen kohteena on se, miten sosiaalijohtajat neuvottelevat saavutettavuuden sisällöistä ja ratkaisuista.
Henna Takalan Aikuissosiaalityön institutionaalinen tehtävä ja sen toteuttamisen tavat hyvinvointialueilla- väitöskirja-artikkelin on määrä valmistua syksyllä. Artikkelissaan hän esittelee tietoa ja ymmärrystä eri osapuolten käsityksistä aikuissosiaalityön institutionaalisesta tehtävästä hyvinvointialueilla. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa kehyksistä, joiden ”sisällä” ja kautta tätä institutionaalista tehtävää toteutetaan. Institutionaalinen tehtävä viittaa siihen, miten vuorovaikutuksen osapuolet toteuttavat tietyn roolin tai tehtävän tiettyyn instituutioon liittyen. Aineistona on AISAPAssa kerätyt noin 20 aikuissosiaalityön asiantuntijan yksilö- tai ryhmähaastattelut kolmelta eri hyvinvointialueelta.
Henna Takalan artikkelin kontekstoitavana käsitteenä toimii instututionaalisen tehtävän käsite. Se auttaa ymmärtämään, miten vuorovaikutuksen osapuolet toteuttavat tiettyjä rooleja tai tehtäviä instituutioon liittyen, ja kuinka nämä tehtävät rakentuvat ja toteutuvat sosiaalisesti ja kielellisesti vuorovaikutuksen kautta. Käsite alleviivaa sitä, että institutionaalisessa vuorovaikutuksessa on mukana ennalta määriteltyjä tavoitteita ja tehtäviä, ja kielenkäyttö sekä vuorovaikutukselliset käytännöt ovat tapoja, joilla näitä tehtäviä suoritetaan ja ymmärretään. Institutionaalisen tehtävän käsite auttaa ymmärtämään, miten vuorovaikutusta organisoidaan ja miten sen osallistujat navigoivat monimutkaisissa institutionaalisissa tilanteissa.
Sosiaalityön tutkimuksen päivillä työryhmässä Sosiaalityö ja politiikka Lasse Rautniemi esitti puheenvuorossaan politiikan luonteen muuttuneen vuosikymmenten saatossa niin, että puoluelaitoksen syntyaikoihin (1899–1908) ja sitä seuranneina vuosikymmeninä, politiikka merkitsi kansalaisten tarpeiden artikulointia valtion suuntaan. Sittemmin politiikka on alkanut yhä useammin näyttäytyä valtion ja hallinnon tahdon artikulointina kansalaisten suuntaan. Puheenvuoron pohjalta on näillä näkymin tulossa artikkeli Talentian ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisuun Tutkiva sosiaalityö 2024. Kirjoituksessa etsitään sosiaalityön paikkaa suhteessa hyvinvointialueen strategioihin verrattuna sosiaalityöntekijöiden haastatteluissa syntyvään kuvaan omasta asemastaan. Kirjoituksessa on aineistona Sosiaalityöntekijöiden paikka ja saavutettavuus hyvinvointialueiden aikuissosiaalityössä (AISAPA 2023–2024) -tutkimushankkeessa kerättyä haastatteluaineistoa ja Sisä-Suomen yhteistyöalueen strategiat.
Suomen yhteistyöalueen strategiat. Tutkiva sosiaalityö 2024 -julkaisuun on tulossa myös Kirsi Juhilan ja Suvi Raitakarin kirjoitus ” Löydetyt, tavoitetut ja kohdatut: saavutettavuus vaikuttavan sosiaalityön kynnyskysymys”, jonka pääargumentti on, että saavuttamaton aikuissosiaalityö ei voi olla vaikuttavaa. Siksi saavutettavuus on vaikuttavan sosiaalityön kynnyskysymys.
Tulossa on myös artikkeli Rosa Karjalaisen, Henna Sapirin ja Elli Kurkikankaan artikkeli erityisen tuen tarpeen määrittelystä vielä työnimellä Aikuissosiaalityö ja erityinen tuki – Erityisen tuen määritelmät hyvinvointialueiden aikuissosiaalityöntekijöiden kertomina. Siinä tekijät tarkastelevat muun muassa sitä sitä, miten aikuissosiaalityön eri toimintaympäristöt näyttäytyvät erityisen tuen tarpeen määrittäjinä sosiaalityöntekijöiden haastattelupuheessa?
Sirpa Saario kuvaa artikkelikäsikirjoituksessaan 11.6.2024 hyvinvointialueiden verkkosivustoja saavutettavuuden näkökulmasta, ja pohtii samalla aikuissosiaalityön käsitteistöä työotsikolla Aikuissosiaalityön kirjava käsitteistö hyvinvointialueiden verkkosivustoilla. Sirpa kuvaa tehtäväänsä seuraavasti ”Hyvinvointialueiden verkkosivustot ovat yksi keskeinen keino, jolla soteuudistuksen myötä uudelleen organisoiduista palveluista tiedotetaan. Tarkastelen artikkelissa aikuissosiaalityöstä käytettyä käsitteistöä kolmen hyvinvointialueen verkkosivustoilla. Kysyn, miten sivustojen linkit luokittelevat aikuissosiaalityön käsitteitä ja millaisia eroja käsitteistössä esiintyy alueiden välillä? Aineistona on yhteensä 50 kuvakaappausta verkkosivustojen linkkipoluista, jotka vievät hyvinvointialueiden pääsivuilta aikuissosiaalityön sivuille.” Luvassa on kiintoisa lukukokemus siitä, miten monella eri tavalla asioista voi tiedottaa.
Meneillään on myös Rosa Karjalaisen ja Lasse Rautniemen aineistonkeruu valvotussa koevapaudessa olevien tai siihen suunniteltujen vankien tilanteesta. Näkökulmana on, katsoa miten Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistus ja sote-uudistus auttavat paremmin vankilasta vapautumisen prosessia. Vai auttavatko?