Kantelija kertoi, että hänen toimeentulotuen perusosaansa oli alennettu 20 prosentilla jatkuvasti ja yhtäjaksoisesti jo kahden vuoden ajan. Kantelijalla oli kolmen kuukauden työssäoloehto. Viranhaltija oli tulkinnut työssäoloehdon oikeuttavan alentamiseen.

Apulaisoikeusasiamies katsoi, että viranhaltijan tulee perustella päätöksensä asianmukaisesti ja riittävällä tavalla. Päätöksen perusteluvelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa, että asianosainen saa tiedon paitsi ratkaisun lopputuloksesta myös sen perusteista. Kantelijaa koskeviin toimeentulotuen alentamista koskeviin päätöksiin vuonna 2009 ja 2010 ei ole kirjattu toimeentulotukilain 10 §:n edellyttämällä tavalla sitä, miten kantelijaa on ennen kulloistakin perusosan alentamista koskevaa päätöstä kehotettu toimimaan työllistymistään koskevassa asiassa.  Mikäli perusosan alentaminen perustuu sihen, että hakija ei ole menetellyt annetun ohjauksen mukaisesti, tulee annettu ohjaus ja sen laiminlyönti ilmetä päätöksestä.  Lisäksi päätöksessä tulisi ilmetä millä tavoin on arvioitu, ettei alentaminen vaaranna henkilön ihmisarvoisen elämisen edellyttämää turvaa ja ole kohtuutonta asiakkaalle. 

Apulaisoikeusasiamies totesi myös, että koska alentamista koskavat päätökset olivat olleet kestoltaan kolmen kuukauden mittaisia, oli asiassa toimittu toimeentulotukilain vastaisella tavalla. Toimeentulotukilain 10 §:n 4 momentin mukaan alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. 

Apulaisoikeusasiamies kyseenalaisti myös viranhaltijan tulkinnan, että työssäoloehto oikeuttaisi alentamiseen. Hän katsoi, että kieltäytymisen tai laiminlyönnin osoittaminen ei ole yksiselitteistä etenkään silloin, kun alentaminen ei perustu yksilöidysti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymiseen. (annettu 5.5.2011)