Kantelija oli kehitysvammaisen isoäiti. Hän pyysi apulaisoikeusasiamiestä tutkimaan, oliko kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42 §:n säännöstä tulkittu väärin, kun isoäitiä oli toistaiseksi kielletty tapaamasta täysi-ikäistä kehitysvammaista lapsenlastaan tämän asumisyksikössä. Asiassa aiemmin hallintokanteluun annetun ratkaisun perusteella Etelä-Suomen lääninhallitus oli arvioinut, että asumisyksikön johtajan tekemää päätöstä rajoittaa isoäidin yhteydenpitoa lapsenlapseensa voitiin pitää perusteltuna tuolloin käytettävissä olleiden tietojen perusteella kehitysvammaisen turvallisuuden takaamiseksi, tilanteen rauhoittamiseksi ja syntyneen pahoinpitelyepäilyn selvittämiseksi. Sittemmin myös Valvira katsoi, etta tilanteessa voitiin soveltaa kehitysvammalain 42 §:ää ja rajoittaminen on siten perustunut voimassaolevaan lainsäädäntöön ja sen soveltamiskäytäntöön.

Apulaisoikeusasiamies toteaa, että kehitysvammalain 42 §:n säännös on puutteellinen eikä yhteydenpidon rajoittamisesta ole olemassa perustuslain edellyttää säännöstä. Hän toteaakin, että perus-ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta olisi ollut parempi menetellä niin, että yhteydenpidon rajoittamisessa olisi otettu huomioon suhteellisuusperiaatteen vaatimus, jonka mukaan yhteydenpitoa oli tullut rajoittaa vain sen verran kuin täysi-ikäisen kehitysvammaisen koskemattomuus ja turvallisuus välttämättä edellytti. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä kehitysvammainen olisi voinut tavata isoäitiään esimerkiksi valvotusti siten, että hänen hoitonsa ja huolenpitonsa olisi turvattu tapaamisen aikana.

Kehitysvammalaissa tai muissakaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa laeissa ei ole säännöstä asiakkaan yhteydenpidon rajoittamisesta kehitysvammaisille henkilöille suunnatussa asumisyksikössä. Säänöstä ei ole siis siitä, voiko yhteydenpitoa ylipäätään rajoittaa, tulisiko yhteydenpidon rajoittamisesta tehdä päätös, kuka päätöksen tekisi ja olisi päätökseen mahdollista hakea muutosta. Hallintolain 34 § 2 momentti edellyttää, että sekä kehitysvammaista, että isoäitiä olisi tullut kuulla ennen yhteydenpidon rajoittamista koskevaa päätöstä. Asianmukaisen kuulemisen avulla olisi voitu selvittää kehitysvammaisen oma näkemys ja mielipide tapaamisista ja myös tarvittaessa niiden vaihtoehtoisista järjestämistavoista.

Apulaisoikeusasiamies katsoo, että lainsäädännön uudistamisen tarve koskeekin erityisesti kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa käytettävää pakkoa ja suojatoimenpiteitä. (annettu 27.5.2011)